keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Sarjoittaisen päänsäryn lääkkeellinen hoito

Edellisessä kirjoituksessani kirjoitin diagnoosin tärkeydestä sarjoittaiseen päänsärkyyn. Unohdin mainita erään hyvin olennaisen seikan, miksi diagnoosi on myöskin erittäin tärkeä. Unohdin mainita että kun taudilla on nimi, on huomattavasti helpompaa etsiä taudista, sekä sen hoidosta, lisää tietoa internetistä. Tässä kirjoituksessani käsittelen sarjoittaisen päänsäryn hoitoa länsimaisen lääketieteen näkökulmasta. Seuraavassa kirjoituksessani tulen käsittelemään potilasyhteisöjen itse kehittämiä hoitoja sarjoittaiseen päänsärkyyn. Mutta siirtykäämme itse asiaan, eli sarjoittaisen päänsäryn lääkkeelliseen hoitoon.


Hoidon tarkoitus


Hoidoilla on kaksi tarkoitusta. Nämä ovat yksittäisen kohtauksen lopettaminen tai saattaminen kivuttomaksi sekä jakson helpottaminen, estäminen tai katkaisu. Näihin käytetään yleensä eri hoitoja. Neurologit jakavat lääkkeelliset hoidot kolmeen ryhmään, kohtaushoidot, särkyjakson nopeaan katkaisemiseen käytettävät lääkkeet sekä koko särkyjakson ajan käytettävät estolääkkeet.

Käyn tässä kirjoituksessani läpi viralliset neurologien käyttämät hoitosuositukset. Hoitosuositukset ovat ajalta jolloin neurovaskulaarinen teoria oli suosituin sarjoittaisen päänsäryn synnystä. Näin ollen hoitoja ovat mietitty verenkierron mekanismien pohjalta.


Kohtauslääkkeet


Yleisin kohtauslääke tuntuu olevan Imigran. Imigran sisältää sumatriptaania joka kuuluu triptaanien lääkeaineryhmään. Lääkettä käytetään yleisimmin nenäsuihkeen tai injektion muodossa, jotta vaikutus olisi nopea. Lääke auttaa kohtaukseen useilla potilailla.

Potilasyhteisöissä on kuitenkin huomattu että osalla potilaista triptaanit pahentavat jakson luonnetta, vaikka auttavatkin kohtaukseen. Osa potilaista on jopa sitä mieltä että sarjoittaisen päänsäryn muodon muuttuminen episodisesta krooniseksi johtuisi runsaasta triptaanien käytöstä. Näitä väitteitä ei lääkärikunta ole kuitenkaan vahvistanut. Triptaanit ovat migreeneihin käytettyjä lääkkeitä ja niiden uskotaan vähentävän pään alueen verisuonten laajenemista ja näin ollen helpottavan kohtausta.


Estolääkkeet


Koko särkyjakson ajan käytettävillä estolääkkeillä pyritään hillitsemään kohtausten uusiutumista sekä lyhentämään ja lieventämään kohtauksia.

Sydänlääkkeet


Yleisin estolääke, jota käytetään koko jakson ajan, tuntuu olevan Verpamil. Verpamil on kalsiuminestäjä ja sitä käytetään sydäntautien hoitoon. Sen vaikutuksesta verisuonten seinämäjännitys laukeaa, jolloin sepelvaltimot laajenevat ja verenvirtaus sydänlihakseen lisääntyy. Lisäksi verenpaine laskee ja sydämen työmäärä pienenee, mikä vähentää sydämen hapentarvetta.

Verpamilin teho jakson estämisessä ja katkaisemisessa on hieman kyseenalainen, ainakin potilasyhteisöstä saadun tiedon mukaan. Verpamilin teho on kuitenkin osoitettu lumekontrolloidussa tutkimuksessa. Lääkkeen teho tuntuu olevan hyvin yksilökohtainen. Potilasyhteisöissä on myös havaittu Verpamilin menettävän tehonsa ajan kuluessa.

Potilasyhteisöissä on havaittu osalla potilaista dramaattisia vaikutuksia verenkiertoon ja sen myötä koko kehon toimintaan Verpamilin pitkäaikaisessa käytössä. Tätä yleistä havaintoa ei lääkärikunta ole kuitenkaan vahvistanut. Ennen lääkityksen aloittamista tulee potilaalta ottaa sydänfilmi ja tilanteen kehittyistä on tarkkailtava. Potilasyhteisöistä saadun tiedon mukaan, sydänfilmi jää usein ottamatta ennen lääkkeen aloitusta. Verenkierron ja sydämen toiminnan seuranta tuntuu myöskin jäävän tekemättä.

Epilepsialääkkeet


Jonkin verran estolääkkeenä käytetään myös Topimax nimistä lääkettä. Topimax kuuluu epilepsialääkkeiden ryhmään ja sitä käytetään epilepsiakohtausten hoitoon. Tämä lääke ei tunnu olevan yhtä yleinen kuin Verpamil.

Potilasyhteisössä tehtyjen havaintojen perusteella yleisimmät sivuvaikutukset ovat vaikutukset toimintakykyyn. Potilaat kuvaavat muistin toiminnan heikkenemistä sekä kaiken toiminnan "sumenemista".

Kortisoni


Särkyjakson nopeaan katkaisuun käytetään yleisimmin kortisonia. Näistä yleisimmät tuntuvat olevan Prednison ja Prednisolon. Kortisoni otetaan kuuriluontoisesti aloittamalla suurella annoksella ja pienentämällä annosta loppua kohti. Kortisonin teho jakson hoitoon on potilasyhteisöistä saadun kokemuksen mukaan hyvä, ainakin lyhytaikaisessa vähäisessä käytössä.

Koska kyseessä on steroidi, vaikuttaa lääke voimakkaasti kehoon. Tästä syystä moni potilas ei mielellään käytä kortisonia. Kroonista muotoa sairastavilla ja potilailla joilla jaksot ovat pitkiä voi ilmaantua vaurioita esim. luustoon tai silmiin kortisonihoidon jatkuessa pitkään. Potilasyhteisöissä on myös esitetty ajatuksia siitä että kortisonin käyttö pahentaa sarjoittaista päänsärkyä ja edesauttaa taudinkuvan muuttumista episodisesta krooniseksi. Tätä havaintoa ei lääkärikunta ole kuitenkaan vahvistanut.

Peruspaletti


Verpamil, Imigran ja Prednison ovat siis yleisimmät lääkkeet joiden reseptin kanssa potilas kävelee ulos neurologin vastaanotolta. Jos neurologi on valveutunut, ja tutustunut sarjoittaisen päänsäryn hoitoihin laajemmin, voi hän myös kirjoittaa reseptin lääkehapelle.

Happi


Tästä päästäänkiin viimeiseen tässä kirjoituksessa käsiteltävään lääketieteen hyväksymään hoitoon. Turvallisin ja tehokkain kohtauslääke tuntuu tällä hetkellä olevan happi.

Hoito tapahtuu niin että 100% happea hengitetään maskin kautta sisään 15 minuutin ajan. Happihoidon teho on osoitettu kontrolloidussa tutkimuksessa.

Potilasyhteisöistä saadun tiedon mukaan vain osa neurologeista suostuu kirjoittamaan reseptin hapelle. Tämä on hämmentävää koska kyseessä on virallisesti hyväksytty hoito. Happipullot ovat isoja ja niitä säilytetään yleensä kotona. Happipulloja löytyy myös pienempinä matkaversioina joita voi kuljettaa mukana, mutta näissä hapen määrä on huomattavasti pienempi, eli happisäiliö tyhjenee nopeasti. Happea voi kokeilla terveyskeskuksissa tai sairaalassa kohtaukseen, mikäli ehti kohtauksen aikana paikan päälle. Potilasyhteisöistä saadun tiedon perusteella happi on turvallinen eikä aiheuta sivuvaikutuksia.

Indometin


On vielä yksi yleinen lääke joka liittyy sarjoittaiseen päänsärkyyn, vaikka ei siihen hoitona toimikaan. Kyseessä on Indometin. Indometinin avulla selvitetään onko potilaalla sarjoittainen päänsärky. Mikäli kipu häviää Indometinin avulla, kyseessä ei todennäköisesti ole sarjoittainen päänsärky, vaan jokin muu oireyhtymä. Indometinillä ei voi hoitaa sarjoittaisen päänsäryn kohtauksia. Osa potilaista on kuitenkin raportoinut että Indometin auttaisi ns. taustakipuihin, lieviin sellaisiin.

Lääkehoidon toimivuus


Potilasyhteisöistä saa hyvin ristiriitaisen kuvan sarjoittaisen päänsäryn lääkehoidosta. Osalla lääkehoidot tuntuu toimivan hyvin, osalle taas ei toimi lainkaan, tai aiheuttaa niin pahat sivuvaikutukset että lääkkeitä ei voi käyttää.

Näyttäisi siltä että episodisilla, joilla jakson pituus on vain muutaman kuukauden, lääkehoito toimii paremmin sillä lääkkeiden käyttöajat pysyvät kohtalaisen lyhyinä ja keho saa levätä taudin ollessa remissiossa. Kroonisilla puolestaan lääkitykset ovat jatkuvia, ja useissa tapauksissa suurenevat ajan myötä, jolloin keho reagoi eri tavalla, ja lääkehoidon mahdolliset haitat alkavat helpommin tulemaan esille.

Oman kehon kuunteleminen


Nämä toteamukseni pohjautuvat havaintoihin joita olen potilasyhteisöistä tehnyt, eikä lääkärit ole näitä toteamuksia vahvistaneet. Sarjoittaista päänsärkyä sairastavan ja sitä lääkkeillä hoitavan on kuitenkin tärkeää tiedostaa se, että lääkkeillä voi olla vakavia haittavaikutuksia. Siksi on tärkeää pyrkiä kuuntelemaan omaa kehoaan, ja huomaamaan oireet jotka eivät kuulu tautiin, mutta ovat alkaneet hoitojen myötä. Lääkkeiden vaikutus kehoon sekä vaikutus sarjoittaiseen päänsärkyyn on yksilöllistä eikä kaikki lääkkeet sovellu kaikille.

Lääkkeet muihin sairauksiin


Yksikään yllä luettelemistani lääkkeistä ei ole kehitetty sarjoittaisen päänsäryn hoitoon. Lääkärit ovat kokeilleet omien teorioiden pohjalta lääkkeitä potilaisiin ja havainneet että osalla niistä tuntuu olevan jokin vaikutus sarjoittaiseen päänsärkyyn. Koska lääkkeet ovat kehitetty aivan muihin sairauksiin, voi vaikutukset muutoin terveeseen kehoon olla yllättävät. Happi on näistä hoidoista ainoa, joka toimii täsmäiskuna, eikä aiheuta muutoksia kehon toimintaan kuin hetkellisesti.

Alunperin kun lähdin kirjoittamaan tätä kirjoitusta, suunnitelmanani oli kirjoittaa tähän myös potilasyhteisöjen kehittämistä vaihtoehtoisista hoidoista. Tästä kirjoituksesta tuli kuitenkin niin pitkä että vaihtoehtoiset hoidot käsitellään seuraavassa kirjoituksessani. Katsotaan mahtuuko ne hoidot yhteen kirjoitukseen :-)

Nyt lähden ottamaan luonnollista happihoitoa talviunesta heräävään luontoon!

7 kommenttia:

  1. Eksyin blogiisi, ja luettuani postauksesi mielenkiintoni heräsi tähän sairauteesi. Ymmärrän, millaista on elää sairauksien kanssa, ja olen muutenkin kiinnostunut lukemaan toisten sairastelijoiden kirjoituksia.

    Jään seurailemaan.

    VastaaPoista
  2. Kiitos mielenkiinnosta blogiani kohtaan Venla. Luvassa on mielenkiintoisia pohdintoja aiheesta :-)

    VastaaPoista
  3. Kiitos tästä oikein asiapitoisesta blogista! Itekkin oon Hoton potilas ja kyllä on ihanaa saada tietoa kun lääkärit vaan on asenteella et oot sitten netistä lukenut.. mut juu nyt elellään jännää aikaa kun on pelko läsnä et alkaa jakso taas. Mulla tulee aina keväisin pari kk kestävä kohtaus..

    VastaaPoista
  4. Ikävä kuulla Niina että kärsit myös hortonista, mutta hieno juttu että löysit blogini. Tällä hetkellä kaikki tarvittava tieto hortonin onnistuneeseen hoitoon löytyy vasemmassa laidasta olevista linkeistä. Tärkeimmät tietolähteet ovat tällä hetkellä luomusivusto https://sites.google.com/site/hortoninneuralgia/ sekä luomuhoitojen facebook ryhmä. Luomuhoito fb-ryhmään liitytään Sarjoittainen päänsärky-ryhmän kautta https://www.facebook.com/groups/sarjoittainen/.

    Hortonia hoitavien neurologien ongelma on tällä hetkellä että he eivät ole päässeet päivittämään tietojaan taudin eikä sen hoidon suhteen. Heidän tietonsa pohjautuu muutama kymmenen vuotta vanhaan tietoon. Hortonia ei ole yksinkertaisesti tutkittu, koska on sen verran harvinainen sairaus. Hoitojen suhteen lääkärit ovat myöskin huonossa asemassa, koska lääketieteellä ei ole tarjota mitään, muuta kuin happi jota osa lääkäreistä panttaa, joka tehoaisi hortoniin, aiheuttamatta tuhoa kehossa.

    Onneksi tieto kulkee tällä hetkellä kansallisten ja kansainvälisten potilasyhteisöjen välillä, ja uusin tieto on nopeasti kaikkien saatavilla.

    Jos pelkäät että jakso on alkamassa, kannattaa miettiä d-vitamiinin syöntiä samantien suurilla annoksilla. Muihin hoitoihin kannattaa myös tutustua. Horton on episodiselle helpoin hoitaa silloin kun ei ole jakso päällä, jos jakso pääsee yllättämään eikä hoitosuunnitelmaa ole valmiina, voi päätyä hätäpaniikkiratkaisuihin.

    Horton on helposti hoidettavissa kivuttomaksi vaihtoehtoisilla hoidoilla, joten niihin kannattaa perehtyä.

    VastaaPoista
  5. Korjaus yllä olevaan kommenttiin. Tarvittava info löytyy siis oikeasta laidasta löytyvien linkkien takaa.

    VastaaPoista
  6. Morjens!

    Tulin vastavierailulle. Mielenkiintoisia aiheita, joskin aika samaa tuttua huttua mitä migreenikolle nämä lääkeasiat ja muut. Laittomia eivät migreenikot niin paljon varmaan käytä kun kipu on vähemmän voimakasta, osa kai lähinnä pilveä kokeillut. Nuuska on lisäksi joillakin käytössä näistä erikoisemmista vaihtoehdoista. Itse olen toistaiseksi lääkkeillä, sähköllä ja pahalla sisulla pärjännyt.

    Onko hortonin puolella käyttökokemuksia tuosta minun käyttämästäni vagusstimulaattorista, ei ollut ainakaan näissä teksteissä mainintaa? Kallis ja harvinainen hoitohan se on, mutta yhtä lailla hortonin kuin migreenin hoitoon kehitetty. Itselle mahdollistanut opiskelun ja elämän eteenpäin suunnittelun, vaikka ei mitenkään täydellisesti. Paras ja pitkäaikaisin apu kuitenkin koko 10 vuoden migreeni"urallani". Nyt odotan mahdollista pääsyä biologisten lääkkeiden tutkimukseen. Sieltä se seuraava toivo pilkistää.

    VastaaPoista
  7. Käytän lääkehappea on auttanut katkaisemaan kipua aiemmin runsas valikoima kipulääkeitä ja esto lääkeitä mikään ei auttanut pitkään.

    VastaaPoista